Palkattoman sairauspoissaolopäivän vaikutukset työhyvinvointiin
Bibliographic record
Abstract
Sairauspoissaolot ovat merkittävä taloudellinen ja inhimillinen haaste sekä työnantajille että työntekijöille. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Suomen hallituksen esittämää lakiehdotusta, jonka mukaan ensimmäinen sairauspoissaolopäivä muutettaisiin palkattomaksi omavastuupäiväksi, jos työehtosopimus tai työsopimus ei toisin määrää. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää lyhyitä, tarpeettomiksi koettuja poissaoloja ja säästää julkisen talouden kustannuksia. Palkattomuus ei kuitenkaan koskisi yli viiden päivän poissaoloja. Lakiehdotus on herättänyt kritiikkiä, erityisesti työmarkkinajärjestöjen ja työntekijöiden keskuudessa, sillä pelätään sen aiheuttavan taloudellista painetta saapua sairaana töihin, mikä voi pitkittää sairastamista ja lisätä tartuntoja työyhteisöissä. \n \nOpinnäytetyössä analysoidaan lakiehdotusta kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa \nselvitetään vastaavien mallien vaikutuksia muissa maissa, kuten Ruotsissa. Tulokset osoittavat, että vaikka omavastuupäivän on tarkoitus vähentää sairauspoissaoloja, se voi paradoksaalisesti johtaa pidempien poissaolojen lisääntymiseen. Ruotsin kokemusten perusteella työntekijät pyrkivät välttämään palkattomuuden haittoja hakemalla pidempiä sairauslomia, mikä kasvattaa työnantajien kustannuksia ja lisää hallinnollista taakkaa. Lisäksi lakiehdotus voi lisätä eriarvoisuutta erityisesti matalapalkkaisilla aloilla, joilla työntekijöiden asema on heikompi. \n \nTutkimus tarkastelee lakimuutoksen vaikutuksia työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja sairauspoissaolokäyttäytymiseen Suomessa. Samalla arvioidaan työnantajien kustannuksia ja sairauspoissaolojen hallinnan kehittämismahdollisuuksia. Lakiehdotuksen vaikutukset työyhteisöihin ja työmarkkinoiden tasa-arvoon nostetaan esille, sillä esityksen vaikutukset voivat olla laajemmat kuin pelkästään lyhyiden sairauspoissaolojen hallinta. Tulokset korostavat, että uudistuksen menestys riippuu siitä, kuinka työmarkkinaosapuolet ja organisaatiot sopeutuvat muutokseen ja tukevat työntekijöiden työkykyä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.002 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.002 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.000 | 0.000 |
| Scholarly communication | 0.001 | 0.000 |
| Open science | 0.001 | 0.001 |
| Research integrity | 0.002 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.027 | 0.178 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".