Vuoden 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden diskurssit : yrittäjyys, teknologia ja kansainvälinen kilpailukyky monikulttuuristuvassa maailmassa
Bibliographic record
Abstract
1990-luvulla suomalainen koulutuspolitiikka muuttui merkittävästi. Tämä ilmensi myös muilla yhteis-kunnan sektoreilla tapahtunutta muutosta suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen. Tässä tutkielmassa muutosta kuvataan vuonna 1994 voimaantulleiden opetussuunnitelman perusteiden tekstin kautta vertaillen sitä edeltäjiin ja tarkastellen siinä esiintyviä peruskoululle uusia diskursseja. Tutkielman lähteenä käytetään POPS-tekstien lisäksi 1980–1990 ilmestyneitä koulutuspoliittisia julkaisuja. Suomen muuttuneen ulkopoliittisen tilanteen kuvausta syvennetään tarkastelemalla myös ajan historian koulukirjoja. Vuoden 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (POPS) rakenteessa oli huomattavissa Suomessa 1980-luvulta alkanut hallinnon hajautuksen trendi, jossa päätäntävaltaa pyrittiin siirtämään keskushallinnolta erityisesti kunnallishallinnolle. POPS1994 antoi peruskoululle ennennäkemättömän väljät kehykset paikallisten opetussuunnitelmien luomiselle. Sen ja hieman aiemmin uudistuneen koululain-säädännön tarkoituksena oli mahdollistaa koulujen profiloituminen ja kilpailukyvyn nosto. Opetussuunnitelmatekstistä nousi kolme uutta diskurssia: 1. yrittäjyys ja talouspuhe, 2. teknologia sekä 3. Suomen uudistuneeseen ulkopolitiikkaan liittyvät diskurssit. Kaikki nämä Suomen koulutuspolitiikkaa muovanneet diskurssit kytkeytyivät 1990-luvun murrokseen, johon liittyy Neuvostoliiton ja idänkaupan romahtaminen, talouslama, massatyöttömyys ja Suomen EU-jäsenyys. Kilpailutaloudessa tehtiin välineellistä koulutuspolitiikkaa, jossa koulutusta käytetään apuna edistämään ulkopuolelta asettuja tavoitteita. Myös koulutuksellisen tasa-arvon tulkinta muuttui. 1990-luvun Suomessa koulutuspolitiikan tavoite oli kansantalouden ja kansallisen kilpailukyvyn parantaminen ja tukea tähän saatiin elinkeinoelämästä. Elinkeinoelämän vahvan vaikutusvallan osoittaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden yhteneväisyys Teollisuuden ja Työnantajainliiton koulutuspoliittisten julkaisujen kanssa. 1994POPS:n myötä talouselämän sanasto tuli osaksi opetussuunnitelman kieltä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.002 | 0.002 |
| Bibliometrics | 0.002 | 0.003 |
| Science and technology studies | 0.004 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.003 |
| Open science | 0.005 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.001 | 0.001 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".