Digitaalista todellisuutta rakentamassa – Retorinen diskurssianalyysi televisiolähetysten digitalisoinnista käydystä eduskuntakeskustelusta
Bibliographic record
Abstract
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin Suomen digi-tv-projektia tietoyhteiskuntapolitiikan osa-alueena ja diskursiivisen kamppailun kenttänä. Tutkimuskysymykseni koskivat digitalisoinnista esitettyjä perusteluja sekä julkisen vallan ja muiden toimijoiden asemaa ja tehtäviä niin digitalisoinnissa kuin teknologisessa ja tietoyhteiskuntakehityksessä yleisemminkin. Tarkastelin myös, miten digitalisoinnin vaihtoehdottomuutta ja tietoyhteiskuntaa jo olemassa olevana yhteiskuntarakenteena rakennettiin analysoimissani teksteissä.\n\nTutkimusaineistonani oli valtiopäivien 2000–2007 televisiolähetysten digitalisointia koskevia tai siihen liittyviä kansanedustajien kirjallisia kysymyksiä ja ministereiden vastauksia. Tutkielmani teoreettinen viitekehys perustui näkemyksille, joiden mukaan tietoyhteiskuntaa on käytetty diskursiivisena ja retorisena keinona muun muassa muokattaessa asenteita uutta teknologiaa kohtaan. Teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhdetta tarkastelin analyysissäni sekä teknologisen determinismin että teknologian sosiaalisen määräytymisen näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä käytin retorista diskurssianalyysiä, jonka lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi.\n\nLöysin analysoimastani aineistosta kaksi kilpailevaa diskurssia, jotka nimesin kehitys- ja yhdenvertaisuusdiskursseiksi. Kilpailua oikeasta tavasta tulkita ja rakentaa todellisuutta käytiin niin diskurssien välillä kuin sisälläkin. Diskursseja vahvistettiin ja horjutettiin sekä väitteen esittäjään että väitteeseen liittyvin retorisin keinoin, ja diskurssien taustalta oli löydettävissä sekä teknologisen determinismin että teknologian sosiaalisen määräytymisen näkökulmat. Diskursseja yhdisti vaihtoehdottomuus: niin kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä kuin ministereiden vastauksissakin televisiolähetysten digitalisointi näyttäytyi ainoana rationaalisena ja jopa mahdollisena vaihtoehtona.\n\nDigitalisointi esitettiin teksteissä puoluepolitiikasta riippumattomana, kansallisena projektina, jota liikenne- ja viestintäministeriö ja valtioneuvosto ohjasivat. Taloudellisen vastuun katsottiin kuitenkin kuuluvan niin televisiotoimialalle kuin kotitalouksillekin. Vaikka kansalaisilla nähtiin olevan yhtäläinen oikeus julkiseen palveluun, varsinkin ministereiden teksteissä myös korostettiin kuluttajien velvollisuutta maksaa televisionkatselustaan.\n\nDigitaalinen televisio nähtiin keinona tuoda tietoyhteiskuntapalvelut kaikkien kansalaisten saataville. Vaikkei digitaalinen televisio ole ainakaan vielä tuonut tietoyhteiskuntaa joka kotiin, on digitalisointiprojekti itsessään näkemykseni mukaan luonut Suomesta tietoyhteiskuntaa. Sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta tietoyhteiskunnan olemassaolo perustuu jatkuvaan tietoyhteiskuntakeskusteluun eikä niinkään mitattavissa oleviin tietoyhteiskunnan ominaisuuksiin.\n\nAsiasanat: determinismi, digitaalitelevisio, diskurssi, eduskunta, retoriikka, sosiaalinen konstruktivismi, teknologinen kehitys, tietoyhteiskunta
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.003 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.002 | 0.003 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.009 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.142 | 0.050 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".