Bibliographic record
Abstract
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvointia muutostilanteessa. Työ toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämistyönä toimintatutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Kehittämistyön tuotoksena syntyi Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma ja sen implementointimalli. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnin, valmentavan johtamisen ja psykologisen turvallisuuden käsitteiden ympärille. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitkä tekijät edistävät henkilöstön työhyvinvointia Kärkölän kunnan keskushallinnossa. Tämän myötä saatiin ymmärrys niistä toimista, joita tulee kehittää. Ensimmäisen syklin kehittämiskysymys oli: mitkä tekijät edistävät keskushallinnon työntekijöiden työhyvinvointia henkilöstön kokemana? Tietoa kerättiin henkilöstöltä osallistavan työpajan avulla Me-We-Us – menetelmää hyödyntäen. Ensimmäisen syklin johtopäätöksistä muodostui toisen syklin tietoperustaksi psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Toisen syklin tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa aiempaa tutkimustietoa psykologisesta turvallisuudesta työyhteisössä. Toisen syklin tutkimuskysymys oli: mitä on psykologinen turvallisuus työyhteisössä? Induktiivisen sisällönanalyysin myötä tulokseksi nousi neljä yläluokkaa, jotka ovat luottamus ja yhteisöllisyys, valmentava johtajuus, kehittymisen ja oppimisen mahdollistaminen sekä kannustava ilmapiiri ja jaksamisen tukeminen. Näiden kahden aiemman syklin tulosten myötä kolmannessa syklissä laadittiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jonka tietoperustana on valmentava johtajuus psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma kuntaorganisaation muutostilanteessa. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli: miten Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvointia voidaan edistää muutostilanteessa? Vastauksia tähän haettiin keskushallinnon esihenkilöille pidetystä työpajasta, jossa virtuaalista aivoriihimenetelmää hyödyntäen laadittiin tavoitteita ja toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan. Kolmannessa syklissä syntyi sivusykli, jossa pilotoitiin kehittämissuunnitelmaa soveltuvin osin. Sivusyklin tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstön huomioita säännöllisesti toteutettavasta Pulssi-kyselystä liittyen kuulluksi tulemisen kokemukseen. Sivusyklin kehittämiskysymys oli: mitä huomioita henkilöstö toi esiin säännöllisesti toteutettavasta Pulssi-kyselystä kuulluksi tulemisen kokemuksen näkökulmasta? Henkilöstö vastasi pulssikyselyyn, ja kertoi mielipiteensä vastaamisesta opinnäytetyöntekijälle sähköpostitse tai Pulssi-työkalun viestitoimintoa hyödyntäen. Vastaajat kokivat, että säännöllisesti toteutettu kysely lisää kuulluksi tulemisen kokemusta, mutta epäilystä herättää kyselyn anonyymiys, koska kyselylinkki on henkilökohtainen. Lisäksi tulosten säännöllinen käsittely koetaan tärkeäksi. Neljännen ja viimeisen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jolla varmistetaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman käyttöönotto ja jalkauttaminen. Kehittämiskysymyksenä oli: miten työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön? Implementointimalli laadittiin Ottawa mallia hyödyntäen. Implementointimalli laadittiin kokonaisuudessaan, mutta sen käyttöönotosta päättää Kärkölän kunta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvointia muutostilanteessa kuntaorganisaatiossa tukevat avoin vuorovaikutus, psykologinen turvallisuus, valmentava johtajuus ja henkilöstön osallistaminen kehittämiseen. Opinnäytetyön tuotokset tarjoavat konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin systemaattiseen tukemiseen sekä Kärkölän kunnassa että muissa vastaavissa organisaatioissa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.000 | 0.000 |
| Science and technology studies | 0.001 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.002 | 0.002 |
| Open science | 0.001 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.025 | 0.006 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".