Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen suomalaisessa Terveys 2000 tutkimuksessa

Levossa otettava sydänfilmi (elektrokardiogrammi, EKG) tarjoaa tärkeää diag- nostista ja ennusteeseen liittyvää tietoa sydämestä. Monet EKG:ssä todetut pa- tologiset muutokset lisäävät kuolleisuutta väestötutkimuksissa. Tavallisesti nämä EKG poikkeamat esitetään luokiteltuina muuttujina esimerkiksi Minnesota koodauksen mukaisesti. Luokittelujärjestelmät eivät kuitenkaan sisällä kaikkia EKG poikkeavuuksia. Aikaisempi sydäninfarkti (MI) voidaan tunnistaa patologisen Q-aallon avulla. Infarktiin liittyvät Q-aallot voivat hävitä kokonaan niin, että Q-aaltojen sijasta nähdään matala amplitudinen R-aalto tai huono R-aallon progressio (PRWP). Väestötason tietoa PRWP löydöksen esiintyvyydestä tai ennusteesta ei ole saatavilla. ST-segmentin laskun (STD) suuruus sekä laskun suunta (laskeva, nouseva tai horisontaalinen) voi edustaa eriasteista hapenpuutetta sydämessä. Näihin muu- toksiin voi liittyä myös T-aallon invertoituminen, joka voi esiintyä ajoittain ja ohimenevänä yksinkin, ilman muita patologisia EKG muutoksia tai vasemman kammion hypertrofiaa (LVH). Väestötason tietoa ST-segmentin laskun, laskun suunnan ja T-aallon yhdistelmien vaikutuksesta ennusteeseen, jatkuvina muuttujina, ei ole. aVR-kytkennän sähköinen akseli on vastakkainen verrattuna normaaliin joh- tumisjärjestelmään. Siksi P-aalto, QRS-kompleksi, ja T-aalto ovat normaalisti ne- gatiivisia aVR-kytkennässä. aVR-kytkentää koskevaa väestötason tietoa on vain vähän saatavilla eikä tietoa ole lainkaan positiivisesta T-aallosta kytkennässä aVR (aVRT+). Leveään QRS-kompleksiin, kuten vasen ja oikea haarakatkos (LBBB, RBBB), liittyvä ennuste riippuu tutkittavasta populaatiosta sekä tutkimusasetelmasta. Vertailevaa väestötason tutkimusta erilaisten kammionsisäisten johtumishäiriöiden (IVCD) kardiovaskulaari- (CV) ja kokonaiskuolleisuudesta on vähänlaisesti. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää huonon R-progression esiintyvyys ja vaikutus kuolleisuuteen väestö tasolla (I). Selvitimme ST-segmentin laskun, laskusuunnan ja T-aallon vaikutusta CV- ja kokonaiskuolleisuuteen väestötasolla (II). Tutkimme aVRT+ esiintyvyyttä ja ennustevaikutusta väestötasolla (III). Lisäksi määritimme kahdeksan IVCDn vaikutusta ennusteeseen väestötasolla (IV). Tutkimuksemme perustuu Suomessa satunnaisotannalla tehtyyn Terveys 2000 väestötutkimukseen. Tutkimukseen osallistui 6354 yli 30 vuotista henkilöä (2876 miestä, 3478 naista) vuosina 2000–2001. Tiedot sairaaloiden hoitojaksoista sekä kuolin tiedot liitettiin Terveys 2000 aineistoon. Seuranta-aika oli kahdeksan vuotta. PRWP esiintyvyys oli suurempi naisilla (7.0 %) kuin miehillä (2.7 %, p<0.001). PRWP liittyvä vakioitu kokonaiskuolleisuus oli miehillä 1.89 (95 % CI 1.00–3.59, p = 0.051) ja naisilla 2.22 (95 % CI 1.42–3.46, p=0.001). PRWP liittyvä vakioitu sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli miehillä 2.28 (95 % CI 0.91–5.68, p = 0.08) ja naisilla 3.47 (95 % CI 1.78–6.76, p < 0.001); löydös oli merkittävä vain naisilla. ST-segmentin lasku lateraalikytkennöissä ja V5-kytkennässä oli kaikissa nel- jässä mittauskohdassa ennustava ja merkittävä naisilla. Tämä merkittävyys hävisi yli 55 vuotiailla naisilla, jos LVH poissuljettiin. Miehillä LVH vaikutti ST-laskun ennustemerkitykseen vähemmän ja eri suuntaan kuin naisilla. Tutkimuksemme osoitti, että korkein CV-kuolleisuus liittyi matalaan ST-segmenttiin lateraalikyt- kennöissä V5, V6, I ja aVL verrattuna muihin kytkentöihin. Löydöksen merkitys korostui T-aallon polariteetin mukaan. aVRT+ esiintyvyys oli 2.2 % (n=138, 69 miestä ja naista) eikä eroja miesten ja naisten välillä ollut. Sukupuolen ja iän suhteen vakioidussa Coxin regressio- analyysissä aVRT+ liittyvä CV-kuoleman suhteellinen riski oli 3.24 (95 % CI 2.32–4.54, p < 0.001) ja kokonaiskuolleisuuteen liittyvä riski 1.91 (95 % CI 1.47–2.49, p < 0.001) verrattuna niihin joilla oli aVRT-. Sukupuolen ja iän suhteen vakioidussa Coxin regressioanalyysissä epäspesifi- seen IVCD liittyvä suhteellinen kokonaiskuolleisuuden riski oli 2.46 (95% CI 1.27–4.77, p = 0.008) ja kardiovaskulaari riski 4.29 (95% CI 2.01–9.16, p < 0.0001); LBBB liittyvä riksi oli 1.61 (95% CI 1.12–2.33, p = 0,011) ja 2.11 (95% CI 1.31-3.41, p = 0.002); IRBBB liittyvä riski 1.98 (95% CI 1.18–3.3, p = 0.009) ja 2.24 (95% CI 1.06-4.77, p = 0.036). Muilla IVCD tyypeillä ei ollut merkittävää vaikutusta ennusteeseen. Yhteenvetona todetaan, että PRWP on verrattain tavallinen löydös sekä miehillä että naisilla ja löydös lisää CV- ja kokonaiskuolleisuutta naisilla mutta ei miehillä. ST segmentin laskulla on merkitystä kokonais- ja CV-kuoleman ennustamisessa aikuisväestössä niin sepelvaltimopotilailla kuin niillä, joilla ei ole koro- naaritautia. aVRT+ esiintyvyys on 2 % väestössä ja siihen liittyvä kokonaiskuollei- suus on kaksinkertainen ja CV-kuolema kolminkertainen verrattuna niihin, joilla ei ole aVRT+. IVCD liittyy CV-kuolleisuuteen mutta ei kokonaiskuolleisuuteen. Epäspesifiseen IVCD liittyvä kokonaiskuolleisuus oli kaksinkertainen ja CV- kuolleisuus nelinkertainen. LBBB ja epätäydellinen RBBB lisäsivät kuolleisuutta jonkin verran. RBBB ei liittynyt kuolleisuuden lisääntymistä.

Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.